Rafael Cadenas: Kolme runoa

Olen valikoman venezuelalaisen runoilijan Rafael Cadenasin runoja nimellä Ilman aikomusta osua (ntamo 2016). Cadenas (s. 1930) on tämän hetken merkittävimpiä espanjankielisiä runoilijoita. Hänelle myönnettiin vuoden 2015 García Lorca -palkinto Espanjassa. Kirjan voi tilata ntamon sivulta (www.ntamo.net) tai verkkokirjakaupasta.

 

 

 

MINUN oli oltava eri mieltä,

kätkeydyttävä,

kadottava.

 

Minun piti

olla riitasointu.

 

Minun piti päästää itseni

tuuliajolle

selityksittä.

 

Minun piti kätkeä

kasvoni,

muuttua

häivähdykseksi,

vaieta, vaientaa

(kun lyhyt selitys

saattoi olla avuksi).

 

Minut tuomittiin ihmisten lakien mukaan

mutta kuulusteltu ei koskaan.

 

Kaikki

oli sinun tähtesi,

enkä ole sinua nähnyt.

 

 

 

 

 

 

Jokin aika sitten minulla oli tapana jakaantua loputtomiksi henkilöiksi. Olin peräjälkeen ja muitta mutkitta pyhimys, matkaaja, tasapainotaiteilija.

   Miellyttääkseni muita ja itseäni olen pitänyt yllä kaksoiskuvaa. Olen ollut täällä ja muualla. Olen kasvattanut sairaalloisia aaveita.

   Joka kerta kun minulla oli hetki aikaa levätä, muodonmuutosten kuvat kävivät kimppuuni ja veivät minut eristyksiin.

   Siinä kulki hajanaisten asukkaiden paraati, mitättömän uskonnon varjot.

   Lopuksi kävi niin, etteivät asiat olleet niin kuin olin uskonut.

   Ennen kaikkea: aaveitteni joukosta oli puuttunut se, joka kävelee minun sitä näkemättä.

   Ehkä siinä piilee lempeyden salaisuus, rivien välissä, kuin nimetön hohde, ja ylimielisyyteni väistyy suuren rauhan tieltä, maltillisen rauhan, välittömän suoruuden.

   Siihen saakka.

 

 

 

 

YSTÄVIEN KESKEN

 

Siinä hiljaisuudessa joka syntyy

yhtäkkiä

kun keskustelemme

joskus kulkee ohi enkeli

joskus kulkee ohi jumala

ja joskus kulkee ohi

                                              tyranni,

                                              talon isäntä,

                                              sisäpuolen herra.

 

Herkeämättä hän väijyy

asuinsijaamme.

 

Eräänä päivänä

hän valtaa oven

ja on ainoa vieraamme.

 

Hän ei päästä ketään sisään eikä ulos.

 

Hän sieppaa avaimet ja asettuu

sinne missä emme häntä näe.